Naatirka

Dewtere ndee, nde muuyu-mi hoytinde jannde muuɗum waɗi cuutu-mi fillaaji juutuɗi (développements théoriques) nder mayre, inde siryaa nder wakkatiiji mawɗi ɗiɗi. Arannde fuu, mi hollan limto annde ngon faa mi heɓana haalooɓe fulfulde rewɓe e worɓe laawol annda taali suudu baaba (taali suudu baaba cottinaaɗi piirtaaɗi) – ɗi ndegooɗom non ɓe naniino ɗi nder cukaaku maɓɓe e ɗi, eelam-mi tawee iɓe nduumodii he majji – nii nden holla lugginɗinooɓe jannde rewɓe e worɓe, janngooɓe rewɓe e worɓe finaa-tawaa fulɓe durooɓe. Nden kokku-mi tinndinirde jannde fuɗɗiroore anndinooje seeɗa dow fulfulde fuu e dow gaawoore. Semmbe kiinyol ngol waɗaakanaa dow ko woni nagge, hano no sewre na’i tawretee, himɓe wuurduɓe he mayre, nguurndam maɓɓe e barke ko ɓe keɓata he nagge. Nder kiinyol pamarol ngol miɗo ɓanngina sifaaji mardi koorsundi to fulɓe, dey no tawaa duu fillaaji kaayɗiniiɗi nyiɓuɗi miijooji finaa-tawaa.

Dewtere taali Gaawooɓe nde kollan-mi ndee ƴiwaanaa he golle puɗɗaaɗe hitaande 1996 ton Janngirde Mawnde nde Ɗemle e Finaa-tawaa Lenyi lettugaaji nde Parii (l’Institut de Langues et Civilisations Orientales de Paris). Inde tawraa taali laso ɗi taalooɓe tato taali. Goɗɗi nder taali ɗin no ɓanngina sifa nagge, kullol teddungol sanne to fulɓe, kam woni ko ɓe annditirtee. Nder fuɗɗari golle ɗee mi muuyaanonaa tan mi ɓanngina taali ɗii, ammaa mi waawaay faddaade ho’ore am kiinyol, mi hiinya, fay seeɗa, no iri ndee fillannde annde (littérature) duumoo no anndina no nagge yi’iretee, ko ndaari ɗiɗum, gonuɗum rewe e nga’ari.

Taalol no watta bi’uɗo hiinyan hannden nder waannde. Go’o nii fillannde annde no ko anndaa illa ndenno e abadaa. Taalol e kiinyol muuɗum ko ɓooyi no waɗee non. Kiinyol muuɗum kesol no nanndi hano fillitaade ko fillano. Kasen duu, baa ko duuniya laatii go’otum, annde baawal kabiral (rajiyo, telbijo, talfo) ngoni no njaajira wakkati yahde wakkati e kaden iri binndanɗe annde gooɗom, taalol no hoddii faa hannden nder deene ɗuuɗuɗe, fuu duu nder lenyi ɗi Afirik to taalol no fillee, no nawtoree hano tuugorɗe ɗuuɗuɗe nder no himɓe mbuurdiri. Taalol no huunde soomunde finaa-tanaa sanne; anndude ngol e kiinyol maggol no mballa anndude lenyi gaɗuɗi ngol.

Mi anniyake nee hawrude dewtere limto taali Gaawooɓe ndee ngam sabaabuuji keewuɗi kaanduɗi. Arannde fuu, faa tan mi holla taali reenndo ngoo heertiingo (spécifique) he fedde fulɓe. Gaawooɓe, hano no reenndooji fuu, bayle jaawuɗe no kewtoo ɗum’en cottinooje yoga finaa-tawaaji jogaaɗi illa ndenno. No anndaa duu fodde noy filla annde, fuu duu taalol no anndinirta finaa-tawaaji tedduɗi ɗii. Jaɓol taali, no laatii hano keɓtol yoga annde tituɓe ɗi ɓen. No laatii duu jaɓol taali ɗin e binndol majji no laatii enndol « wuurnude ɗi nde ɗiɗi » ngam nii ɗi njooɗinaama nder binndi. Jikke ɗen ngoni ɗi kisinee majjere. Jikke ɗen ngoni duu ko waɗata sukaaɓe Niijer e ɓe leyɗe goɗɗe naforoo, nder dewtere, taali ɗii keɓaaɗi kawraa wakkati hiiro nder sehaare jeydaaɓe. Kollol taali ɗii yo duu to am, (ko wonaa duu saaɓe pamaro) mi ndaara iri fillannde annde nde nanunoo-mi cukaaku am nyiɓunde finaa-tawaa am e nyiɓunde keewal miijo am.

Finaa-tawaa fulɓe

Peel en (no noddirol faransiire, innde ƴiwunde he wolfoore « Peel » (Sow Z. A., 1999) naa fulɓe (innde nde ɓe innditortoo), no himɓe non fotteteeɓe nder Afirik, nanngude soɓɓundu Kap-Beer faa yaha Suudan. Dimma fulɓe no miijaa no ɓuri himɓe miliyooji laso saakiiɓe nder leyɗe sappo e nay : Moritani, Senegal, Mali, Ginee, Ginee-Biso, Gammbi, Burkina-Faaso, Niijer, Naajeeriya, Bene, Kamaru, Leydi Sentarafirik, Suudan, Cad (ibid.).

Caakaaki maɓɓe mawki nder weeyo dancere e Saahel Afirik kii no fahmiree ngam egga hoɗaaku maɓɓe ɓooyungu ngu ɓe ngonnduno. Durooɓe na’i, fulɓe mbuurdaanaa tan durngol illa karnuuji. Ammaa hannden saɗɗaaji ƴiwuɗi he keeri hakkunnde leyɗe, waylagol ngontiral wakkati e tewtol dabareeji ngaɗi ko ɗuuɗal maɓɓe njooɗii nokkuure wo’otere. Faa hannden (Sow S. A., 1998) nagge e risku durngol ngoni geɗe nyiɓuɗe finaa-tawaa e ko fulɓe annditirtee.

Fulɓe, anndanɓe ko egga hoɗaaku muuɗum’en no tilsini ɓe ɓe pahmana kujje duuniya e ɓeya e ngonndiral maɓɓe, ɓe ngaɗan ngoontiral bi’eteengal ¨Pulaaku¨ naa ¨Pulaagu », no pullo wonirta, ko hawtata ɓe nder caakaaki maɓɓe nder weeyo. Ngontiral caahiingal ngaal nyiɓaama dow lobbe nay tedduɗe (vertus cardinal) : waawude ho’ore muuɗum ley huunnde fuu (les émotions), munyal nder saɗormaaji, ɓernde e cuusal, hakkillo naa peeral (Sow S. A., 1994).

Nder reenndo fulɓe, Rimɓe ngoni dow; nden nyeenyɓe tokka ɓe (ɓen nyeenyuɓe). Nder fedde ndee no tawaa wahilɓe, Sekkeeɓe, saysayɓe, gargasaaɓe e waawuɓe haala naa maabuuɓe. Fedde leyiire nden woni Rimayɓe, maccuɓe e horɓe jeyaaɓe fulɓe (Amadou Hampâté. Bâ e Dieterlen, 1961, hello 10).

Banngol laamuuji diina mawɗi ɗi fulɓe puɗɗuɗi hakkunde karnu (duuɓi hemre) sappo e joweetati e sappo e joweenay, kanƴi ngoni laamu fulɓe Maasina (Mali e Senegal) ngu Seeku Aamadu woni laamiiɗo muuɗum, Laamu fulɓe ngu Seeku Usman Ɗan Foodiyo ( Naajeeriya, Niijer, Bene, Kamaru) e laamu fulɓe ngu Seeku Umar Taal (Senegal, Mali), iɗum wanngini annditireede yamɗunde gooɗom to fulɓe : diina alsilaamaaku. Ɗum ɗom laatake saabe cinngol duɗe anndal mawɗe to fulɓe ngoni fuu : nder Fuuta Jalo (Gine Konakiri), nder Fuuta Tooro (Senegal, Moritani), nder Maasina (Mali), nder Jelgooji (Burkina, Niijer, Mali), nder Sokkoto leydi Naajeeriya e nder Adamaawa (Naajeeriya, Kamaru).

Tuugaade laawol finaa-tawaa ngool, politik e diina fulɓe (Sow S. A, 1997) resiri ɓe pelle tati;

  • fulɓe diina, kam woni fulɓe ɓe golle muuɗum’en woni gollirol e anndinol diina alsilaamaaku;
  • fulɓe tube, fulɓe ƴiwuɓe e laamu;
  • fulɓe na’i, fulɓe heddiiɓe nder marol na’i e durngol hano gaawooɓe himɓe ɓe kiinyol ngool ndaartata.

Ɓeye ngoni Gaawooɓe?

Nder fedde fulɓe mawnde, Gaawooɓe no durooɓe nder ladde non, wuuruɓe daande maayo Niijer nanngude Gaawo nder Mali faa yottoo Saayi nder Niijer. Iɓe ngoni duu nder ngurmaari, nder Seeno e Udaalan Burkina. Ɓe fulɓe egga hoɗaaɓe dow fonngooji ɗiɗi maayo Niijer. Wakkati maayo Niijer heewi iɓe koɗa nder duuɗe e nduukoy koy maayo Niijer waɗi haro ɗon ngam durduɗe maayo (burgu). Durngol nder maayo ngool ɓe anndiraa. Keewol maayo ngol no waɗa ɓe mburtoo nder gese remooɓe to ɓe koɗuno illa ceeɗu, iɓe ndura burgu, huɗo ndiyam waɗooho jawdi waɗa kosam.

Gaawooɓe ƴiwaana Maasina to ɓe perowi wakkati konuuji diina ɗi karnu sappo e joweenay ngam ɓe kisina jawdi maɓɓe. Ɓe periri leydi Gaawo nder hawju safamɓe ɓe ɓe njokki faa ɓe ndeenoo, ɓe ndeena jawdi maɓɓe. Ɓe ngoni ɗon ko waɗata duuɓi nogay fadde maɓɓe ɓeydoraade ho’ore huɗo. Njooɗnde maɓɓe Gaawo ndee hokkan ɓe annditireede heyre to fulɓe ɓe ɓe kawri nder pergu maɓɓe wi’uɓe ɓe gaawooɓe (ɓe Gaawo). Ɓe ngaɗi fedde heyre tawraande cuuɗi keewuɗi; suudu fuu noddiraa innde laamu cappaato mo moolino. Ɗum waɗi, fedde Gaawooɓe nden no hawri cuuɗi tati mawɗi : Gaawooɓe Cewɗi Atafaanan (moolinooɓe laamiiɗo safamɓe bi’eteeɗo Atafaa), Gaawooɓe Aadaaɓe (moolinooɓe laamiiɗo safamɓe bi’eteeɗo Aadama), Gaawooɓe Agilanaaɓe (moolinooɓe laamiiɗo safamɓe bi’eteeɗo Agilan) (Sow S. A., 1994).

Jooɗidiɓɓe Gaawooɓe ɓuruɓe ɓadadeɓe ngoni Safamɓe durooɓe hano maɓɓe, ɓe ɓe kooƴi to muuɗum’en kujje keewuɗe yeru kaake ndefu, leece e durngol be’i, ngol safamɓe ngaɗata. Iɓe ngonndi duu haaɓe Soŋay to ɓe coottata barke na’i maɓɓe, kosam e ko ƴiwi he muuɗum. Ɗuuɗal nder mawɓe gaawooɓe no kaala ɗemle tati : iɓe kaala ɗemngal maɓɓe, fulfulde, safatiire (ɗemngal Safamɓe) e Soŋayiire (ɗemngal haaɓe Soŋay). Gaawooɓe wakkati fuu no njogii jooɗdal lobbal he jooɗduɓe muuɗum’en, ammaa deewle hakkunde maɓɓe tan ɓe teddini ngam ɓe ndeena fedde nden.

Kiinyol ngool ndaarataanaa tan gaawooɓe cewɗi Atafaanan hoɗuɓe hannden oo Jeeyime, Wuro Seeku, nder aronndiisama mo Saayi. Ɓe ƴiwaanaa duuɗe Daaya, nder aronndiisama mo Tilabeeri, wakkati yooro waɗungo nder leydi Niijer nanngude hitaande 1982 yahde 1984, ɗuuɗal maɓɓe fuu jawdi muuɗum soptake. Ɓe cuɓii wecco ngoo, ngam ingo woodi gese lobbe e durduɗe nder jikke keɓtol jawdi maɓɓe dey ɓe njeccowo Daaya to ɓe fuu ɓe njeewaa. Nyallaande hannden ɗuuɗal maɓɓe keɓti jawdi muuɗum e keɓtaay ndi fuu soƴƴake nder duuɗe Daaya.

Taali to Gaawooɓe

Nguurndam egga hoɗaaɓe Gaawooɓe no waɗi ko iɓe mboɗɗi kuɓeeje e lokkoliiji; ɗum waɗi, jannde e nehdi sukaaɓe fuu hooti he hunnduko. Annde maɓɓe fuu (ekkitaade durngol, gonaade he durngol, nyeenyal, desol e baylol kosam, defol…) e gaɗe nehdi booɗinooje nguurndam e caahu ɗum fuu ekkitirtaakenaa taali, gaɗeteeɗi jemma tan, wakkati himɓe ɓaade fuu kawrata faa kiira. Hiiro ngon no tawraa nafaaji nay celluɗi :

Arannde fuu hiiro ngon no hawra himɓe ɓaade caakinooɓe nyallooma : worɓe e jokolɓe : ndurowii, rewɓe e surbaaɓe ngoni nder ƴoogiiru wakkati maayo yoori; nayeeɓe e cukaloy no kilnoo gorri e dammucce.

Ɗiɗaɓel majjum iɗum waɗa himɓe ɓaade kokkondira kibaaruuji nyalluɗi; hiiro ngon no faa hannden wakkati cuɓaaɗo ngam mawɓe taala sukaaɓe e waɗa kamɓe duu ɓe taala ɗum’en.

Nafakka muuɗum woni ne’ude sukaaɓe nder finaa-tawaa e caahu gaawooɓe, dey duu waɗa ɓe njogitoo ɗi faa ɓe taalowa ummaatoore maɓɓe.

 Hiiro ngoo no ƴoyre nde mawɓe ngaɗata faa munyintina sukaaɓe ndooma hiraande jenngoore to maɓɓe, wakkati on no tedduɗo, helmere hiraande (hir-aa-nde) no nyiɓiraa hano no kelme jeyaaɗe he wakkati yeru nyallaande (nyall-aa-nde), hitaande (hit-aa-nde). Kelme jeyaaɗe he neema nyallal timmirtaanaa -ri : pummaari (pumm-aa-ri) nyaamdu subaka e mbottaari (mbott-aa-ri) nyaamdu nyallooma. Mbaadi ndii mincintintaanaa ngabbeeri gawri (gaw-ri), maaroori (maa-roo-ri), bayeeri (ba-yee-ri). Mbaadi helmere hiraande no holla gaɗol taali no huunnde nde nyallaande fuu nder deene ɗee.

« Taali suudu baaba »

Mi innditirii taali winndannde ndee « Taali suudu baaba », Suudu baaba no konngol non ngol maanndaa mawɗo to fulɓe, ingol soomi teddungal, jurmondirol, ballondirol : jokkere enɗam. To semtan sakiike muuɗum ɓilliiɗo no huunnde nden non ko gaawoojo hunortoo. Sakikiraaɓe am ɓe Jeeyime no njogitii teddungal ngal nde ɓe njaɓɓitinoo kam wakkati kooƴam-mi taali ɗin.

Ho’ore winndannde ndee, miɗo yiɗi nde laatoo yettoore am to abbiraaɓe, goggiraaɓe, dennɗiraaɓe am rewɓe e worɓe jaɓɓiiɓe kam nder teddungal suudu baaba ciryiiɓe e fottuɓe kooƴol taali ngol, teddinɓe maama am debbo Meero Umaru, gaawoojo, mo suudu gaawooɓe Cewɗi Atafaanan nder lenyol gaawooɓe jaajugnol.

« Taali suudu baaba » ɗin kooƴaama to taalooɓe worɓe ɗiɗo e debbo go’oto. Taaloowo arano on no wi’ee Sa’iidu Danjo. Wakkati lamndagol nder wuro Gaawooɓe Jeeyime Wuro Seeku, Sa’iidu, tawraaɗo hano duuɓi cappanɗe joweego’o, kanko woni gonuɗo hakkunde moodibbo on e joomwuro e himɓe wuro. Wakkati rafi pahmral waɗi nder reenndo, kanko hawrata luurruɓe ɓen. Sa’iidu no laatii duu wakiiliijo lobbo nder ƴamle. Ngonal makko to laɓruuji e maayde no yiɗaa sanne. Nder cukaaku makko, Sa’iidu no piyoowo kuntigi jimoowo nder nyalla waalaaji gaawooɓe. Ɗum newnani mo baawɗe haala e yeewtooji nder hiirooji hano hiiro taali. Kanko fillii taali joweetati nder limto ngoo. Sa’iidu Danjo maayii Jeeyime 23 lewru mee hitaande 2010.

Hadiijatu Haasumi anndiraaɗo Gaamato kam woni taaloowo amin ɗiɗaɓo. O denɗiyo joomwuro ngon e Sa’iidu Danjo. Hiirooji tati ɗi ngaɗu-mi Jeeyime ngaɗaanaa dammbugal tenndeere Gaamato, nder ɓaade maɓɓe nde ɓe kawti he Sa’iidu e koreeji muuɗum.

Yeru no fulɓe fuu waruɓe nder banngeere ndee wakkatiiji cattuɗi, Gaamato woowtii nguurndam kesam ɗam ɗam walaa na’i, o naati cippol kosam bootooji nder luumo Jeeyime ngo mboɗɗirka muuɗum no waɗa kiloo. Gaamato, baa ko tawaa woowii, woowaama nder Jeeyime, hano no ɗuuɗal feroyɓe ɓen fuu, imo yeewaa leydi maama, imo miijoo nyallaande gooɗom o heɓan o soƴƴoo Daaya, mboowaandi. Duuɓi makko cappanɗe jowi e jowi wakkati adol taali ɗin, kanko hecci rewɓe gaawooɓe wuro ngon. Ngam imo wuuri hakkunde denɗiraaɓe makko, kanko siryotoo deewle e laɓruuji. Kanko woni balloowo rewɓe nder ɓeynol (ɗum woni maatoron) e imo sawranno duu dogguru cukaloy, tuurre naa ɗoyru. Hadiijatu Haasumi anndiraaɗo Gaamato taalii taali tati nder limto taali ngon.

Taaloowo tataɓo on wi’ataakenaa Dawda Aamadu. Ɓii joowro wuro ngon, imo tawaa nder feruɓe ngari ɗon ɓe ngardaay nagge baa wo’ote, jawdi makko fuu soptake wakkati dilludu maɓɓe sattundu ummaade Daaya yahde Jeeyime. Yeru heewuɓe ɓeya, faa o heɓa no o wuurdi naako o warti demoowo e duroowo baali, ɗi o jooɗdotoo takkol pete nder duunngu. Ceeɗu o warta wuro. Wakkati lamndagol am ngool, Dawda Aamadu no wonnduno duuɓi cappanɗe nay e ɗiɗi. O taalii taali joweeɗiɗi njogitaaɗi nder dewtere nden. Hano no Gaamato, taaloowo oo faɗɗitake Daaya leydi maama.

Kawrol e kiinyol taali ɗin

Taali ɗin adaama dow beɗi rajiyo, nder hiirooji tati ɗi ƴamu-mi ngaɗee. Nden ɗi mbinndaa he fulfulde, ɗi piirtaa he faransiire. Binndol e piirtol filla no gollal cattungal sanne ngam iɗum ƴami jaaɓanɗe ɗiɗi. Arannde kay taali ɗin mbinndee nder ɗemngal ngal ɗi taala ngal, kanngal woni fulfulde, ɗemngal ngal ɗuuɗaa winndeede ginan, nden ɗiɗaɓere ɗum wartiree nder ɗemngal gonngal. Binndoowo-fiirta nde gorko naa debbo ko suulata ɗum woni to o waylu fuu go’otum nder winndannde nden finaa-tawaa muuɗum wooɗi duu o hokka janngooɓe ɓen piirtol jahdoowol e finaa-tawaa ɗemngal piirtiraangal ngal. Maanaaji ɗiɗi kokkan-mi ɗoo kollooji saɗormaaji ɗi mi waawataa limtididde fuu ɗoo. Nder lelngo, say nde niɗɗo nawtorii konngol ko heɓa fiirta yoga kelme. Ɗum waɗi ko « njarni o » fiirtiraa kelme joweetati nder faransiire. Heɓa to winndannde faransiire nden sukku, kelme guƴaaɗe e kelme jeyaaɗe he gaawoore fuu no mbinndaa maanndinaa timmoode hello.

Taali suudu baaba e loowdi majji

Limto taali ngon no hawri iri taali ɗiɗi : taali gooduɗi jimi e taali ɗi ngalaa jimi. Ingo hawri fannuuji anndanooɗi taweteeɗi nder dancere Afirik fuu ɗi « Christiane Seydou » lugginɗini annde muuɗum’en. Hano nii taalol ngol banndiyo gorko e banndiyo debbo kalfinaa lekki, ngol hano muuɗum no tawee nder taali e taltali nder hiirooji (Seydou, 1976), taalol ngol suka debbo ɓuurereejo (Seydou, 1987), taalol ngol banndiyo gorko yahi tefoy banndiiɗum debbo mo ginnol diwtii, taalol ngol suka ɓenndereejo (Seydou, 1976), piili fowru e wojere. Nder taali ɗii, goɗɗi anndaaka sanne hano ngol inna bonɗo muuyuɗo seernude ɓiyiiɗum debbo ko waraa, taalol to yooro waɗi suka gorko on haɓda he ginnol e taalol to tilsi suka gorko fuɗɗita keɓtol jawdi muuɗum kam tan.

Nguurndam himɓe taali ɗin no ɓanngina burtinol fannuuji keewɗi. Nder majji no tawaa filla enɗam ngonuɗam hakkunde banndiyo gorko e banndiyo debbo ko bannganɗam nder torra, nder ɗiwtol e ɗi laafere (alyatuumiiɓe naa sukaaɓe ɓe mbaanaaka nder reenndo). Enɗam ɗam wannginaa nder ballondirol duu, ballol e deenol niɗɗo tawaaɗo nder torra. Haala inna duu no waddee sanne nder taali ɗin. Kanko ɓeynata, nyaamina, reena; debbo kam muuyata ɓiɗɗo, waɗa ko waawi fuu faa heɓa mo. Dey no woodi duu debbo bonɗo, hano kollaaɗo nder taalol ngol konndiyo, niɗɗo mo walaa yurmeende. O hokkataa ɓiɓɓe woɓɓe nyaamdu hano no o hokkiraaka ɓeyngu. Niɗɗo non mo cakite muuɗum fuu bone fiyata ɗum. Filla nagge no fannu teddundu nder taali gaawooɓe. Nder taali nogay, sappo e go’o majji no kaala dow nagge naa barke muuɗum kosam e nebbam. Kosam nagge woni nguure aranu to fulɓe, dokkal teddungal ngal ɓe keɓi naa ngal ɓe kokkirta nder leeɓre. Jawdi njahoori no risku ngu nafakka muuɗum walaa kaaɗdi ɗum waɗi ko no laatii risku mo ɓe njiɗi ɓe ndeena ɗum no hen fuu. Semmbe filla am fuu dow fannu oo waɗata ngam filla fannu nagge on no warta nder limto annde ngon, wooɗi duu iɗum teddi to taalooɓe tato ɓe pottu-mi, worɓe ɗiɗo ɓen e debbo on fuu. Yo ɗum baantaade himɓe ƴeewa reenndo fulɓe egga hoɗaaɓe e jawdi maɓɓe nder leeɓre, yeru no seedeeɓe taariiki ɓee (taaluɓe), no ɓe mbuurdiri ɗum e no ɓe ndoniri ɗum illa jamanuuji.