26 Konngol burtorgol taali suudu baaba

Limto taali waɗaango ngam dewtel ngeel, baa ko ingo ɓuytii ngam ƴiwol he filla kaalaka yahde filla mbinndaaka, ingo soomi faa hin ko reenndo gaawooɓe yiɗi anndina jamanu keso on, nder taali. Anndude reenndo waɗungo limto fillawol no walla fahmude kiinyol baawngol waɗeede. To fulɓe durooɓe, wuuruɓe ngam jawdi tan, no haani ndaaree ko jawdi ndin laataniiɓe nder fillaaji maɓɓe. Kiinyol ngol ngaɗu- mi ngol no koytungol non ammaa ingol anndina ko taalol ngol wi’i e ko woni nder nguurndam ngoongajam. Ingo holla duu mbaadi sewre bisaaji nder goontire ceeduɗe e himɓeeje.

Nder gonal muuɗum, sewre yo kawrital kulle ceeduɗe to nagge woni wuddu muuɗum. Kullol ngol woni geɗel kolloowel ko woni hakkunde sewre e joomiiɗum. Jawdi njahoori woni risku kaanndungu woodeede. Kayri saaraaɓe accanta sukaaɓe muuɗum’en ndona. Se ko ronee walaa, suka gorko on daroto heɓana ho’ore muuɗum jawdi ndin. Jawdi no tabbintina nguurndam e duumaaki reenndo, indi waɗa suka gorko laatoo e no walla suka debbo duu heɓa teddungal nder reenndo. Sukaaɓe ɓuri ɓadaade jawdi. Ɓe ndeena ndi, ɓe keɓa barke mayri.

Nder taali 18 ɗi cuɓii-mi, jawdi ndin nder jeyal suka gorko woni. Nde suka gorko jeyti kulle kam fottondirta e diitagol abbiyo: taalol kay waɗii mo maayɗo, baaba on naa waddataa filla makko. Nde suka gorko naati gollal durngol fuu no fottondiran diitagol abbiyo on. Oo woni wakkati nder nguurndam pullo duroowo mo o acci golle fuu nder sewre, on mo « Amadou Hampâté Bâ » (1994) inndiri « mburtangol daɗɗ ». Ƴaaɓannde ndee to gorko hewti ɗuuɓi 63, no dimmaa, go’o nii, o hewti anndal duuniya mawngal, ɗiɗaɓel duu, imo moɓti jawdi e anndal jaajungal dow durngol. O yoppanan ɓiyiiko jawdi ndin, o acca ekkitanoo ho’ore muuɗum baawal ngaal kam tan.

Maayde nden wonaa ngoonga, yo soowa. O « maayan » heɓa o diitoo o acca ɓiyiiko jokka fodoore muuɗum. Ɓiɗɗo on no haani kam duu jogoroo jawdi ndin no abba muuɗum jogorino ndi. Ndellee o haanaa seedude he jawdi ndin abadaa ngam kayri ɓuri huunde fuu. Jawdi ndin hokkata nguure weeti fuu. Indi waddana joomiiri teddungal e yaage. Ngam ɗum waɗi ko indi nanndinaa hano risku njooɗtiingu. Jawdi non hokkata gorko nokkuure nder reenndo. Jaaɓe ɗe waɗidata he jawdi makko nder nguurndam makko won ko o ɓeydortoo wakkati fuu. Kalahaldi ndin, heɓan deekiyo, no waɗa innde nder reenndo, naa duu o hewtan darja duroowo nde o hawri kanko tan jawdi makko. Nden o laatake niɗɗo anndanaaɗo nder reenndo.

Wooɗi duu wanyanere haanaa naata nder jawdi, no laaɓi iɗum waawi halkude jawdi ndin. Se wanyanere nden mawnii, jawdi ndin halka, acca nguurndam toonyiiɗo on hoota nder juuɗe toonyaaɗo on nde no ɓurta, nde bonii duu o halkan tan. Se yooro hewtake jawdi, himɓe duu no torroto. Joomjawdi on kujje ɗiɗi tan waawi waɗude. Naa o eela waawanɓe ƴiwoonde ndarna yooro ngon naa o eggana leyɗe ɓuruɗe durannde e ndiyam. Nder rafi potal, jawdi ndin no hoytina hakkunde lurruɓe ɓen. Ndellee na’i ɗin ngaɗata suka debbo on munya. Kanko oo, waɗata yooro ngon daroo, ɗum waɗa jikke nguurndam warta he himɓe e na’i.

Fodooje niɗɗo e ɗe jawdi muuɗum njahoori no kaɓɓondiri. Bone kewtiiɗo oo woofataa oya too. Hakkillo waaliingo nder reenndo no ɓilii sanne he ɓayre jawdi njahoori. Ko cuɓii-mi sewre, mi enndu gollude dow fannu koorsuɗo to taalooɓe fulɓe rewɓe e worɓe. Pahmtinooje ɗe mburtin-mi no mbaawi tawa njahdataa he nufayeeje taalooɓe ɓen ammaa iɗe kolla ƴiwudi am e fulɓe. Hoyaa nder taali seeɗa tan gaɗol kiinyol kuuɓungol dow fannu jaajuɗo oo ammaa miɗo miila ko janngooɓe rewɓe e worɓe tawan ɗoo seeɗa finaa-tawaa gaawooɓe ley haayndeeji maɓɓe e jiile maɓɓe duuniyaaru.