24 Kulle nder reenndo Gaawooɓe

Ko woni hakkunde reenndo fulɓe e nagge, Salaamatu Alhaasumi Sow no winndiri ɗum nii :

Fulɓe no annditorii gollal go’otal to ngoni fuu kanngal woni durngol nagge. Kullol ngol darja toowuɗo, kuulnungol hakkillooji fulɓe fuu. Eɗen mbaawi wi’ude ingol tawaa nder ko nyiɓi lenyol fulɓe. Iɓe ndaari ngol hano « dokkal Alla » ngal ɓe kaani reenude. […] miccintinen duu o yahriri haala makko yeeso hano nii, durooɓe no mara na’i ngam moƴƴereeji majji, barke na’i, kam woni kosam e ko ƴiwata he muuɗum (Sow S. A, 2005, kelle 419-420).

Nder laawol maaninol ngol, nder fedde winndannde ndee, mi nawtorto taali faa mi holla ko kulle fuu ngonani e ko nagge laatii nder reenndo gaawooɓe.

Kulle naa ndaɗɗudi keɓal pullo

Durngol no fannu mawɗo nder taali ɗi kawru-mi, hano nder : taalol 2aɓ, 3aɓ, 14aɓ, 16aɓ e 17aɓ. Helmere kullol no warta sanne nder taali : 2aɓ, 15aɓ, 16aɓ e 17aɓ. Tawreede kullol no fillaa sanne no foonndaa he keɓal. Kanƴe ngoni kulle ɗe hen fuu (be’i, baali, na’i, araaji, pucci) baa ko tawaa gaawooɓe hano no fulɓe fuu no teddini nagge ɓurde ɗiya ɗin. Mi wartowan dow majjum. Taali maɓɓe no cuɓii kaala sanne dow iri kulle nder sewre diina kokka limoore majji : « Niɗɗo fuu anndaa keerol na’i makko » (taalol 17aɓ). Rafi haalude keerol kulle ngoodaaɗe no holla fillawol haala fulfulde no wanngina yoga kaɗaaɗe to fulɓe, hano haɗude haalude keerol kulle muuɗum ngam kulol to ngol soptoro ɗum. Kam waɗata duu ko niɗɗo laatoo joom jawdi to himɓe ngam joomjawdi woni debbo naa gorko mo jawdi muuɗum limataako. Imo tawraa kulle faa to o yiɗaa haalude limoore majje ngam kulol to fenu naa to ɓuuytu ɗuuɗal majje.

Nguurndam lobbam ɗam jawdi hokkata niɗɗo fillaaka sanne nder taali ɗin. Ɗi kaalataa dow yoga kulle kollooje goodam jawdi, anndaaɗe yeru kaddule lobbe naa cuuɗi lobbi. Baa go’otum ko miijetee tawete to joom jawdi walaa ɗon. Suudu fuu maandinaaka se wonaa lekki hadde ki banndiyo gorko e banndiyo debbo mbuuri taalol 2aɓ. Ko ƴaarii mawngu sewre, walaa fuu alaama ko hollata goodal jawdi faa iɗum ayta yeebaare mawnde. Ɗum no anndina ko jawdi no nyaaƴiree nder reenndo fulɓe e iɗum suuɗa ɗiya kollooji keɓal. Ko « Marguerite Dupire » (1970, kelle 125-131) wi’i dow goodal jawdi to fulɓe heƴii ko fahminta ɗum. « Nguurndam ɓuruɓe jawdi ɓen ɓurdaa he nguurndam ɓuruɓe talkaaku ɓen […]. Ɗuuɗal jawdi no nyaaƴirte tan nder reenndo ammaa waylataa nguurndam joomiiɗum ». Eɗen mbaawi ƴamitaade yala nguurndam mbelɗam, to egga hoɗaaɓe, wonaa to waannir ho’ore muuɗum ko anndaa he jawdi ngam yahdu yahdataanaa he hooƴude seeɗa ko tampintaa ɗum. Ammaa to pullo kay, jogaade jawdi muuɗum kam hisinta ɗum torra. Nder kulle fuu na’i ɓuri teddineede.

Nagge nder taali gaawooɓe

No nagge, ngam ko inge teddi to gaawooɓe, inge yoni hakkilaneede sanne. Nder taali ɗin fuu, kannge woni huunde mareteende ɓurunde filleede ngam nder taali ɗi limto ngon inde tawaa nder taali 11. Inde tummbii hakkunde filla hano nder taalol 2aɓ, tataɓo l3aɓ, 16aɓ e 17aɓ naa inde limtaa hano seede nder filla. Wakkati gooɗom duu barkeeji magge kam en inndetee taalol 7aɓ, 11aɓ, 12aɓ e 15aɓ. Yeewtere durngol fuu dow na’i waɗetee. Ndellee iɗi baawi adeede hano yaynaare dow reenndo maanndinnaa-ngo nder taali ɗii. Ngam nii nagge naa ko ƴiwi he muuɗum (kosam, nebbam, teewu) no ɓannginaa sanne nder gaɗe ceeduɗe maanndinooje reenndo gaawooɓe. Baako gaawooɓe na’i ɓuri teddinde, yoga maɓɓe ngam gonndal he safamɓe no mari be’i. Baa ko laati tawreede kullol go’otol no heƴa wuurnude finaa-tawaa maɓɓe, nagge haanaanaa tawee nder sewre. Wakkati mo taali ɗin kaalata dow magge, no waawi taweede kannge tan nder sewre naa tan inndude ko hawti he magge. Nder taalol 16aɓ, hano no nagge Sammbo gunyaange ngen no laatorii sewre nder mballaga nyaalal haayndeewal.

Ko hollata maanndinol ngool, go’o kay ƴeewen to filla nagge woni nder sewre na’i tan e to nge tawaa nder kulle goɗɗe.

Maanndinol nagge nder sewre na’i

Nder taalol 3aɓ, 16aɓ e 17 aɓ, na’i tan nder sewre. Sewre na’i ɓaade non nde duroowo go’oto taalol 3 aɓ. Ko ɓuri heewude nder na’i ɗii no ɓireteeɗi hano no inɗe (Futorooye, Reedujammaaye) ɗe Tineeni noddirta ɗi. Ngam na’i noddirteeɗi « subakaaye » e « futurooye » no kolla wakkatiiji ɗi ɓirɗe nder nyallaama.

No laatoo duu sewre nden niɗɗo go’oto jeyi nde (taalol 2 aɓ, 16 aɓ e 17 aɓ) kanko duu woni duroowo on. Sewre nden fuu no waawi ƴiwude he nagge wo’ote taalol 16aɓ. Kawrital go’otal ngaal no miccintini cefe na’i mawɗe ɗe fulɓe egga hoɗaaɓe ɓe kawrataa nagge e kulle gooɗom. Kannge hokkata nguure, kosam e mbaɗɗu, hano ɗaanndi taalol 13aɓ. Se nii nagge no waawi hokkude ɗum fuu, pullo debbo naa gorko haajaaka kulle gooɗom. Hano no « Angelo Maliki Bonfiglioli » (1988) wi’iri to woɗaaɓe, ko waɗata fulɓe cela durngol na’i ngam saabe keɓal, ɓe naata durngol kulle ɗeya tan naa ɓe kawrondira ɗi e kulle goɗɗe hano be’i naa baali. Ɗum ɗom no waɗa kisinam e waylagol gontire wakkatiiji (ngam nguurndam kulle no seedi muƴugol torra) e keɓal (ngam jogaaɗe mbe’a e coonnol magga no hoyi ɓurde nagge se haaju ummake).

Na’i kawrondiraaɗi e kulle gooɗom

Nder taali ɗiɗi, 2aɓ e 14aɓ nagge no inndee nder sewre nde kulle ceeduɗe. Jillondirol dammucce e na’i no miccintina cefe mawɗe durooje nder saahel. Se nduunngu ɓadake durooɓe kawran jawdi muuɗum’en ɓe ndilla nokkuuje ndemri nden ɓe njaha nder nokkuuje durngol. Jawdi njillondirndi ndii no tawraa na’i, be’i, faa tukka araaji e jooloobi diindeteeɗi gineeji, ammaa duu no baɗɗi nayeeɓe, rewɓe e sukaaɓe. Nder kawrital ngaal, nagge ɓuri teddineede. Inge nanndi hano laame sewre nden. Inge teddi mbeelu faa to kawrital ngal fuu na’i noddirtee. Gonal na’i ɗin no yooli kulle deya ɗe potaa nagge teddungal to taaloowo on, Sa’iidu Danjo, mo na’i tan duruno. Hiisaade ko nagge woni keɓal no ɓannga nder helmere jawdi.

Nagge no laatoo duu doomoowe nder sewre. Kannge halfintee kulle deya. Nder taalol 2aɓ, nagge mawnge ngen Buulo wi’i moɗa kulle deya. Inge aayta duu nder kawrital ngal hano kannge tan woni wuurinoowe, ngam inge hokka kosam fini fuu. Ammaa se ngoonga kay, nge woni kannge tan naa nde nge jillondiraama he kulle gooɗom, nagge no darii darnde sewre nden, inge waɗa joomiige se gorko naa debbo wi’ee joomjawdi. Inge waɗaa hano kullol ɓurungol ɓadaade joomiiɗum.

Ko woni hakkunde nagge he joomiiɗum, gorko naa debbo

Nagge woni innde nde fulɓe inndiri nge. Innde ndee no jeyaa he feɗde « nge » hano hiite e naange. Feɗde innde « nge » no watti sekooji to lugginɗinooɓe annde. « Jean-Marie Mathieu » yi’ii ko feɗde ndee no holla dewal ɓooyungal aartiingal alsilaamaaku ɓiliingal he hiite e naange kaɓɓondiraa ɗum he nagge tooruuwe. Ko selli nder seko ngoo woni ɓural ngal pullo hokki nagge dow kulle fuu ɗe wonndi. Inge ɓattintinaa naannge e hiite ɓurde yonkintehoy.

Fadde « Jean-Marie Mathieu » wi’ude ɗum, ko woni hakkunnde pullo e nagge muuɗum e no o yi’irita nge, no gollini lugginɗinooɓe annde heewɓe faa yoga maɓɓe wi’i nge « moolaange ». Ji’iɗe moolangol nagge ngen walaa to wanngi nder limto dewtel ngeel. Ammaa ko woni hakkunde magge he joomiige ɓuuytaaki nder binndanɗe ɗen. Joomiige no yardoo durwida he torra fuu ngam nagge muuɗum. Kalahali ɗi taali 16aɓ e 17aɓ no naata ladde ngam magge, ngam nguurndam maɓɓe fuu no ɓilii he magge. Filla ɓilaaki nguurndam nagge he duroowo muuɗum ɓuraa haaleede, ammaa duroowo on duu nguurndam muuɗum no ɓilii he magge, ngam rafi na’i no watta ɗum nder torra e rafi golle taalol 2aɓ, 14aɓ e 16aɓ.

Ndellee nder tewtol wuurnude na’i muuɗum, duroowo no filoroo ɗon daɗnude nguurndam muuɗum. Fulɓe e ko’e muuɗum’en mbi’i « nagge woni abba pullo ». Abba woni dimoowo buurinoowo. Wonaa pullo waɗata nagge, nagge non waɗata pullo, ngam pullo mo na’i muuɗum coptorii ɗum no waɗan golle ɗe woowaano (taalol 14aɓ e 16aɓ). Ɗoo mohen non fuu nguurnɗam muuɗum no ɓilii he banndiiɗum kakkunde tagaaɗo e kullol, hano pullo e nagge. Baa nii ko woni hakkunde nagge e joomiiɗum no mawni, kulle ɗeya duu no ngoodi nokkuure muuɗum’en nder nguurndam pullo duroowo.

Kulle ɗeya nder taali gaawooɓe

Hano no aartiraa wi’iraa, ko waddi lenyol fulɓe hooƴude kulle gooɗom ko wonaa nagge kam woni tilayiije ɗe ngontiral wakkati, risku e koɗdal ngaɗi. Nder yaaɓannde ndee, no yi’ete no kulle ɗeya kolliraa nder taali gaawooɓe, hano mbaalu, mbe’a, araawa e ngeelooba.

Mbaalu naa kullol maraangol kokketeengol nder batuuji mawɗi

Mbaalu e mbe’a ngoni dammuce limtaaɗe nder sewre. Ammaa mbaalu hano no mbe’a ngalaa fuu ko ndarnanaa nder sewre nden. Nder yoga taali ɗin iɗe inndee ko wonaa nder sewre nden. Mbaalu no mardi anndaandi ndi nder wuro tan hisata, ngam nokkuure muuɗum, ngam ladde kay no nokkuure fowru (taalol 5aɓ). Ingu wuuri nder reenndo tagaaɓe (wuro), dey fowru kay ladde jiyaa, nokkuure kulle ladde. Mbaalu no kullol ngol teewu muuɗum nyaametee baa ko ndegom ndegom non e to haanuɓe. To ginnol tan teewu woowaa nyaameede wakkati fuu hano no nder taalol 18aɓ. Mbaalu no duu kullol kokketeengol wakkati batuuji. Inna Diija Boolo waddii njawdiri to laɓru taaniiɗum taalol 15aɓ. Ɗum he finaa-tawaa alsilaamaaku ronaa kam yiɗi kullol hiirsanee dimaangel fuu nde debbo naa gorko.

Mbe’a naa dokkal pamɗinaaɗo

Ko seenndi ɗum he mbaalu, mbe’a kay, no kullol non ngol niɗɗo hokkata nde no yiɗi anndina famɗinaama. Fowru, nder taalol 13aɓ, hokki esiiɗum debbo doodi nden kanko duu o hokki ndu mbe’a. Ley ko yiɗaa holleede, mbe’a huyfinaama. Iɗum ɓuri wanngude ngam wojere kay esiiɗum mo yahrani njumri nga’ari hokki ɗum. Nder jeyral ngal doodi no enndina he njumri, mbe’a he nagge. Enndinol ngol no waɗaa duu dow darja kan e mawngu ngun. Nga’ari to seertii he mbe’a kam ɓuri teewu, kam duu waawi dinngal teddungal. Ndellee ko esoo wojere debbo hokki ɗum nga’ari, hokkii esiiɗum mbaɗɗu cellungu e teewu ɗuuɗungu. Fowru duu ko yi’i mbe’a muuɗum no fooƴi sanne, nga waawata waɗɗinde ɗum, harii nyaami nga.

Kollol famɗude darja mbe’a no wannga nder taalol14aɓ. Kannga niɗɗo hokkata yoɓtaade baasal, no famɗiri fuu. Wojere wi’i fowru hokka eleleldu mbe’a faa yoɓa eleleldu tamaroore muuɗum nde nyaami. Ammaa fowru yoɓataa nyalmaande ndee ngam keɓol mbe’a no tiiɗani ɗum. Non non be’i e baali no ndeenaa nder gure ngam he nyanngere fowru, ji’iɗe ɗen no tawee nder taali keewuɗi. Fay se mbe’a waatataa ley nyiiƴe fowru, inga waata nder juuɗe tagaaɓe. Nawtoragol guri be’i e baali no wannga nder taalol 9aɓ. Mbaalu e mbe’a no kollaa hano kulle mareteeɗe ngam teewu muuɗum’en, guri muuɗum’en e mbatta jooɗdal.

Araawa gollitorgal tagaaɗo e mbaylaaki

Kullol ngol baa ko ingol limtee nder sewre, ngol walaa fuu gollal tabbitinngal. Kullol non nawtorteengol nder golle e diingal. Ingol ɓannginaa senngo sewre nder taalol 18aɓ to ngol hollaa hano mbaɗɗu peewungu, ngam baa sukaaɓe no nawtoroongol. Ammaa araawa no laatii duu kullol baylotoongol ngam ginnol ngol waylii araawa heɓi diwtii sukaaɓe wuro Taabitto.

Ngeelooba, kullol tampinaangol

Ngeelooba no kullol non jaawungol taweede nder cefe kulle gaawooɓe hano no yi’iretee nder taalol 2aɓ e 14aɓ. Inga wara nder filla (taalol 1aɓ, 6aɓ e 7aɓ). Inga waɗaa hano kullol ɓurungol gollireede, jeliraangol njamndi. Nder taali gaawooɓe, joomiiga no wilna nawtoraade nga, tagaɗo. Ngam ɗum waɗi ko nga jinngani tolbiya nder haɓo hakkunde muuɗum he tagaaɗo (taalol 7aɓ).To tagaaɓe, kannga ɓuri kullol maraangol fuu semmbe. Semmbe magga no foonndaa semmbe nyiiwa baa ko nga heewaa hakkillo (taalol 6aɓ). Nder limto annde ngoo eɗen mbaawi wi’ude rafi hakkillo no yahda e toowirndam. Ɗum waɗi ko bojel no waawi hiilude nyiiwa e ngeelooba.

Puccu, kullol ngol tawaaka nder taali gaawooɓe

Puccu wanngataa nder limto taali gaawooɓe. Ɗum no waawi laataade ngam ngu ɗuuɗaa nder reenndo egga hoɗaaɓe, ko seedi he to fulɓe jooɗiiɓe, ɓe pucci illa ko ɓooyi ngam saabe konuuji. To fulɓe ɓee, illa karnuuji faa hannden puccu no mbaɗɗu ngu nawtortaake sanne. Ngu loomtiraama araawa e ngeelooba to gaawooɓe ngam kanƴi ɓuri munyude torra, ammaa duu ngam saabe taariiki e koyeendam. Hano no kaalir-mi nder haala am naatirka, nder taariiki maɓɓe, ɓe mbuuriino nder reenaare safamɓe. Non waɗi ko ɓe adi finaa-tawaa lenyol ngool hano waɗɗangol ngeelooba.

Laataaki himɓe huuruɓe nagge nder taali gaawooɓe

Himɓe wonuɓe nder taali 18 ɗi limto ngon ɓee fuu no kollaa hadde nagge. Nguurndam maɓɓe no waawi ɓilaade he magge, no waɗa ɓe laatoo, no waɗa ɓe cehoo, ɓe mballa ɓe kokka nge warooɓe. Mi inndan ɗoo himɓe ɓe miiju-mi ɓuruɓe annditireede he nagge to gaawooɓe, hano nii inna, konndiyo, abba, suka debbo e suka gorko.

Dirdol inna

Abba e inna, wuddu ɓaade, ɓanngataa nder limto taali ngoo. Inna no niɗɗo non mo wanngintaake ngam nagge ngen loomti mo (taalol 3aɓ). Ɓiɗɗo debbo on no nanana noddaango na’i ɗin diina ngo inniiɗum. Nder taalol 3aɓ poonndol ngaɗangol hakkunde inna e na’i no holla fannu buurinol. Inna no muynina ɓiyiiɗum se o pamaro, nagge no loomta mo se ɓiɗɗo on mawnii. Baka nagge walaa, maayde duu no naata nder dirdinol inna, accoowo ɓiyiiɗum nder sago konndiyo (taalol 14aɓ).

Konndiyo naa bonnde

Konndiyo woni niɗɗo ɓuruɗo jaasude nder taali ɗin. Imo boni. Imo haɗa nyaamdu, imo lila sukaaɓe to o miijata ɓe mursan yonkiiji maɓɓe. Ammaa, taali gaawooɓe ɗin no njukkira mo torra potuɗo bone makko. Nder taalol 14aɓ e 16aɓ, niɗɗo laatiiɗo konndiyo on, sewre muuɗum soptoto ɗum, say hoota he garbinol naa gollanol woɓɓe. No haani haalee duu ko filla konndiyo no holla no goodal sewre yi’iretee nder reenndo fulɓe. Nder finaa-tawaa gaawooɓe, niɗɗo kaanuɗo heɓa sewre woni niɗɗo baawuɗo hawtude he woɓɓe barke mayre, hano nii kosam e hokkude sewre nden warooɓe.

Abbiyo, darantooɗo ndonngu kulle

Abbiyo hollaaka hano niɗɗo gonuɗo no golla nder jawdi, ammaa kanko woni accanoowo ndi ƴiwdi muuɗum. Nder taalol 2aɓ, jawdi alyatuumi en ndin no ndonngu saaraaɓe keɓaangu. Baa ko tawaa ndonngu fahmtinaaka nder filla kaa (innde muuɗum waddaaka), ƴiwugol jawdi to baaba yahde he ɓiɓɓe muuɗum no gaɗal finaa-tawaa ɓanngungal taalol 2aɓ, 16 aɓ e 17aɓ. Nder taalol 16aɓ no laaɓinaa suka on ƴamii konndiyo muuɗum hokkita ɗum na’i ɗi abba muuɗum maayi accani ɗum. Hakke ɓiɗɗo debbo dow jawdi ndin no anndaa. Ɗum no holla ko ɓiɗɗo fuu nde gorko naa debbo no woodi hakke dow jawdi ndi saaraaɓe muuɗum maayi acci.

Suka debbo, jaroowo kosam

Suka debbo walaa fuu gollal laaɓungal nder deenol jawdi. Kanko woni jaroowo kosam ɓuraaɗo holleede. Kanko banndiiko gorko ɓiratan na’i subaka fuu. Kanko duu goriyo yarnata kosam faa haara. Gollal yarnude, ngal maanndaa muuɗum arano woni « hokka yara » maanndaa muuɗum ɗoo woni hokka yara nder anniya waɗa joomun « haara». Jarnol ɓiɓɓe rewɓe to gaawooɓe no finaa-tawaa mo ɓe adi to safamɓe wakkati mo ɓe ngonnduno hano no wi’iraa arannde. Ko woni hakkunde na’i e suka debbo no yiɗde, yiɗde non sellunde hano no hollirano. Se imo wadda filla na’i makko, o nawtortaakonaa ɗowtoore jeyal « am » holloore yiɗde e yurmeende (Subakaaye am).

Suka gorko, mo nguurndam muuɗum haɓɓii e jawdi

Kanko woni niɗɗo ɓuruɗo ɓadaade jawdi. Kanko durata ɗi, hilnoo ɗi. O duroowo tan gollanoowo woɓɓe naa joomjawdi muuɗum, jawdi ndi o waawi hawrande ho’ore makko. Suka gorko hawrana ho’ore muuɗum jawdi nder taalol 16aɓ ɓannginaa. Arannde fuu konndiyo Sammbo ɗawi Sammbo ndonngu ngun. Nagge wo’ote gunyaange o heddodii ngen o dillidi wuro maɓɓe ko o wartidowi sewre mawnde. Suka gorko alyatuumiijo, nder nguurndam muuɗum heɓii anndal e ngonaaki dow durngol. Anndal ngaal o heɓaana ngal to nyaalal, foondu raneeru far, hollooru, nder nguurndam pullo duroowo, ɓayre jawdi. Hano kanko ingal reena jawdi ndin fuu. Nder taalol 16aɓ, ɗuuɗal jawdi ndin no holliraa sollaare nde ndi ummini; sollaare nden no fonndaa he nde pucci konu umminta. Se en tuugake taariiki Sammbo, eɗen mbaawi wi’ude ko fulɓe durooɓe yahooɓe ɓooya nder tewtere durannde, njahantaanaa nder jikke jawdi muuɗum’en ɓeydoo. Hano kalahaldi taalol ngol, reenndo fuu no silmina gartol maɓɓe wunewol. Nagge no woni nder ko huuɓinta battane suka gorko, battane ɓiliiɗe he ɗe nagge. Wonaa tan heɓa nagge, say nde niɗɗo duri nge ko nge heɓa kannge duu nge nyaamna, nge yarna e nge reena tagaaɗo.

Barke nagge

Taali gaawooɓe no kaala dow barkeeji ɗiɗi keɓeteeɗi he nagge. Kosam e nebbam.

Kosam, nguurndam pullo celluɗam

Kosam tawakanaa nder feɗde « ɗam », nde ndeele. Kanƴam woni nguure ɓuruɗo limteende nder limto taali ngon, hano nder taalol 2aɓ, 3aɓ, 14aɓ, 16aɓ e 17aɓ. En limtan hano kosam ɗam banndiyo gorko accanta banndiiɗum debbo subaka fuu fadde muuɗum oorude (taalol 2aɓ). Kosam non ɗuuɗuɗam, ɗam konndiyo haɗata heentoore muuɗum rewre, waasina mo nguure makko nyallooma tilayiijo mo o yarnortoo. Helmere holloore nder fulfulde niɗɗo hokkee neema faa haara kam woni yarna : ɗaɗol woni yar- (yara), jokkere nden woni -na (waɗa). Ndellee ndeelam yarnirtee, nguure ndeelajo ɓuruɗo nawtoreede to fulɓe egga hoɗaaɓe woni kosam. Jarol majjam no hokka debbo mbaadi mbaawniindi, danewol ɓanndu e ngaasa lobba (taalol 1aɓ e 2aɓ). Goriyo no yarna deekiiɗum kosam faa o ŋarɗa : o ɓuttiɗa, o heɓa ɓanndu raneeru e ngaasa njuutuka. Nii pullo duroowo yi’iri kosam. Ngam nii, to pullo, kosam, haro noonnde, haro gollal, nafaaji e ƴiwdi muuɗum no huunde non rimre sanne. Iɗam seedi he ngabberiiji laatiiɗi neema ɓaleejo ngam ƴiwi he leydi. Ndellee nguurndam loɓɓam wonaanaa he kosam, ɗam rafi muuɗum no wadda rafo e torra. Ɗuuɗal majjam no wadda seho e hakkillo fukkiingo.

Nebbam, nguure inndantereejo cawroowo

Nder taalol 11aɓ, filla danyol e beydol lenyol no kolla jeyral gonungal hakkunde ɓeyngu e nebbam. Debbo on ommbi ɓuureeje ɗiɗi ɗen hano no foondu ndun wi’iri mo. Ɗe mbaylitii ɓinngel dewel. Nebbam ɗam no laatinaa ɗoo gorkojum tummbaaɗum nder tummbude waɗaande debbojum. Nebbam woni duu ko nyi’iri maaro wattantee. Maaro gattanaaɗo nebbam na’i no waɗaa hano neema jogiiɓe kaarinoowo (taalol 13). Kam hokketee weerɓe tedduɓe. Wojere ko teddini esiiɗum debbo defanaama nyi’iri maaro e nebbam ammaa fowru semtindu esiiɗum debbo hokkaakanaa nyi’iri gawri ndi korkaƴƴe.

Nebbam limtaaɗam nder taalol 15aɓ ɗam no taayinaaɗam; taayinaaɗam ɗam no nawtoree nder laɓruuji hano no inna Diija Boolo waɗani taaniiɗum. Baka ɗum walaa, iɗam adaa safaare ngam iɗam nawtoraa nder taalol 18aɓ nder korrol gite nder gayɗe muuɗum’en. Nebbam caggal no welna nyi’iri maaro, no darnaa duu darnde ko waɗata ɓeyngu e baylol. Kosam e nebbam no ɓilii he ɗuuɗal durannde.

Duranɗe e yooro

Marol jawdi no ƴami tefol wakkati fuu duranɗe kese, ammaa ngoonga majjum woni yooro waɗata eggiiru ndun. Yooro ngon woni saɗorma mawɗo mo finaa-tawaa fulɓe, kanngo seenndi fulɓe jooɗiiɓe e fulɓe egga hoɗaaɓe. Mi tuugoto taali ɗin mi wadda filla seeɗa dow duranɗe e yooro nder geɗal ngaal.

Ko heɓetee nder durannde

To duretee woni ladde, ɗon woodi wuɗo hecco. Dilludu woni nguurndam egga hoɗaajo. Dilludu non ndu weeti fuu nder tewtol huɗo laatiiko kam woni nyaamdu na’i. Subaka fuu duroowo se kam jeyi jawdi ndin (taalol 2aɓ, 16aɓ e 17aɓ) naa se o gollinteeɗo tan hano maccuɗo on (taalol 3aɓ) dawan durowa. Wakkati mo durata nder weeti fuu no laaɓinaa nder taalol 2aɓ : puɗol naange yahde janol muuɗum. No waɗa nde huɗo saɗi. Nden kay say duroowo farrita, ko heɓana kulle muuɗum ndiyam e huɗo, ɗum ɗom no holliriraa nder taalol 17aɓ. Nder ɗum fulɓe durooɓe egga hoɗaaɓe ngoni illa jamanuuji, no ndura nder wecco ngoo ngo saahel Afirik. To maɓɓe, duranɗe no laatii ko ɓuretee durwaneede ko lurrata he aadaaji finaa-tawaa. Nder finaa-tawaa fulɓe, surbaajo deewlete, ɓaŋee jooɗowo wuro goriiɗum, dey nder taalol 17aɓ, ɗum yahraay non, goriyo e deekiyo on wuro suka debbo on kooti njooɗowi. Taalol gaawooɓe no holliri nii no duranɗe mawniri ley jooɗtaade suudu egga hoɗaaru.

Yooro naa saabe egga hoɗaaku fulɓe

Filla yooro no haalaa ngoonga ngoonga nder taalol 3aɓ e 17aɓ. Huɗo walaa, ndiyam walaa nder ceeki e pete ko himɓe e kulle nawtortoo. Wakkati rafo waɗi e nde himɓe njooɗii nder nokkuuje jooruɗe, jawdi no waatan faa wadda sunu nder reenndo. Nder reenndo to fulɓe ɓen tawaa, yooro no huunde yaawunde waɗude nder saahel oo. Wuurdude tummbitere ndee daraaki dow go’otel, ƴiwoonde nden no yiɗiri wardata ndegoom ɗuuɗa ndegoom famɗa. Ɓettaare e jiɗaaɗe suka debbo on, inndaaɗe nder taalol 3aɓ, ikoy ponndee he saɗorma wuurdude maandinaande he makko. Yoorooji njehooji no ngarta no ngaɗa fulɓe durooɓe egga hoɗaaɓe ndillira nokkuuje ɗe huɗo nder tewtol ko wuurata na’i ɗin e joomiraaɓe muuɗum’en. Fulɓe ummiiɓe nder hamaada sahara, no tawee hannden ɓaggol ladde tobbitol duuniyaaru. Taalooɓe rewɓe e worɓe ɓe yooro ferni no ngartiri ɗum konngol ɓuraangol haaleede nder fillaaji. Wakkati taalol taali pillotooɗi dow yooro ɗin, sunu teddungu no wannga to taaloowo debbo naa gorko e to hettiniiɓe ɓen. Fillaaji gaddooji haala majjum no yi’itinii. Mi taykake ko fillaaji Sa’iidu no kolla tampiri ndi yooro waddi taalol 17aɓ ɗum no waɗi ko fillawol ngol no raɓɓinɗinaa sanne. No teddani niɗɗo haalude ko ndaari ɗum naa ko ɓattii ɗum.