25 Jahaangal nder taali e haayndeeji weeyo fulɓe

Taalol, no fillawol kaalaangol non, ngol reenndo waɗata faa fahmtina haayndeeji gaɗooji dow gaɗe mbeɗɗudi aduna e finaa-tawaaji reenndo waɗungo ɗi. Taali jowi ɗi limto annde kanƴi ngoni « gorel ngel luuke luuke », « Tineeni », « heentoore », « Sammbo » e « Geno » no kaala dow haaynde ƴiwdi fulɓe, haala yooro e toɓo, haala alyatuumi biltiiɗo, nagge aranndeeye nge pullo heɓi e cuusal pullo. Mi enndan hollude nder baabuwol ngool noye haayndeeji ɗin nyiɓortoo nder taali ɗii.

Fillawol gorel luuke luuke naa haaynde ƴiwdi fulɓe (taalol 2aɓ)

Taalol 2aɓ inndiraangol « gorel luuke luuke » no fuɗɗira baylol jamanuuji.Saaraaɓe maaya, acca sukaaɓe, debbo e gorko, ɓe ɓe accani jawdi maɓɓe fuu, ɓe kokkirii ɓe nii ko wuurnata ɓe. Ko inniiɓe maayata accii ɓokki, ɓokki kii haayndeehi, joonin kay kam haani reena ɓe : « O wi’i ɓokki kin, mi halfinii ma ɓiɓɓe am. Mi halfinii ma ɓikkoy. Mi hokkii ma hoolaare ɓikkoy am, ngam illa nyallaande ngar-mi gere ma mi yi’aay gacce. Dey Alla waadanake kam mi maayan ». Taalol ngol no holla nokku finaa-tawaa to saaraaɓe ndesaa nder reenndo fulɓe . Saaraaɓe ɓeen, ko woni dow muuɗum’en woni ngolla faa keɓa jawdi ko reenata ɓeyngu muuɗum’en e nguurndam lobbam caggal maayii.

Iri taalol ngol « gorel luuke luuke » ɗiɗi gooɗom no ngoodi, go’otol nder taali e taltali hiirooji (Christiane Seydou), ngola duu no tawaa nder taali Goggo Addi (Baumgardt, 1993). Nder iriiji taali ɗii, suka on saaraaɓe muuɗum no mbanyan ɗum ngam o nanndaa he rimdaaɓe makko worɓe. Nder go’otol, o ɗaayu, nder ngola, o ŋarɗu sanne. O tawee nder ladde nder hawju tageefu ko wonaa niɗɗo naa nder hawju lekki. Lekki kii reenata suka debbo on nde banndiiɗum gorko walaa ɗon. Kanki duu hollata suka gorko on subaka fuu ko haani wadde. Nder taali tati ɗin, no laaɓi ko suka no tagu kaajaangu walleede e nannganeede. Ɗum waɗi ko no haani suka nde  gorko naa debbo ummoo nder reenaare « mawɗo ». On no waawi laataade tageefu ladde se saaraaɓe ɓen mbaawataa ngaɗi ko tilsi dow muuɗum’en ngam maayde warii, naa iɓe miiji ko ɓe njeyaa suka on sabu imo seedi e maɓɓe sanne. Nii suka ittaa he reenndo riiwiraa ladde nokkuure to saaraaɓe miiji o jeyaa. Ladde nden kay hokka mo yiɗde e yurmeende inna ŋakkannde mo, nde walla mo duu o heɓa jawdi.

Cukalel gorel ngel taalol 2aɓ darantoo ɓayre jawdi muuɗum. Gollal makko durngol haɗata mo reenude banndiiko debbo. Alla woonnii nii diwteede banndiyo debbo on no hokki ɓamtaare nder reenndo ngam o laataakinaa deelaamiiɗo. Filla kaa no holla ko ŋari no ɓamta (ummina) niɗɗo nder finaa-tawaa gaawooɓe ngam debbo lobbo deewlataakenaa laamiiɗo naa ɓiilaamiiɗo. Nder weeyo no ɓannga ceertal hakkunnde ladde e wuro. Weyo arano ngon ladde to walaa niɗɗaagu, ɗiɗaɓo ngon no tawraa pinal e jokke enɗam. Ngam ŋari makko, suka debbo pullo mo taalol ngol hewtii darja mawɗo nder reenndo (o laatake deelaamiiɗo), nden kay imo waawi dillude ladde, to o suuɗino kanko e banndiiko gorko, o warta wuro. Deewgal makko he laamiiɗo on hantini jiɓe gonuuɗe arannde ngam ndenno kanko e banndiiko gorko no ngonnduno hano goriyo e deekiyo, ngam goriyo oorata subaka warta futuro tawa deekiiɗum. Nguurndam alyatuumiiɓe ɗiɗo ley ɓokki cirkaaki no miccintina deewgal ngal dagaaki hakkunnde himɓe ɗiɗo hano no wi’iraa maamiraaɓe fulɓe ƴiwaanaa he deewgal hakkunnde, banndiyo gorko e banndiyo debbo ɓe saaraaɓe muuɗum’en ndiiwi ngam iɓe kaala haala ka go’oto fuu nanataa. Haala kaa, woni fulfulde. Nyallaande gooɗom, banndiyo gorko on e banndiyo debbo on deewlondiri, ɓe kuɓɓi hiite hadde maayo. Ɗon, ɓe nji’i nagge arane ngen wurtii nder ndiyam.

 Nder fillaaji ceeduɗi konngol ngol, haayndeeji ƴiwudi fulɓe ɗiɗi ngartata. Fillawol suka mo wuuraa nder reenndo (nde o banyaaɗo saaraaɓe naa nde o dilluɗo naati ladde) e fillawol dow jawdi e nagge.  Dillol banndiiko gorko wuro maɓɓe baa ko ngol tilsu mo o jaɓii ngol, o waɗan ko o waɗata fuu faa o reena jawdi ndi o dillidi. Geɗe ɗiɗi taalol ngol woodi. Geɗal aranal woni wakkati mo ɓe ngoni nder reenaare lekki kin, to tagu ngun ekkitii ɗati jooɗdal goriyo e deekiyo nder lekki. Geɗal ɗiɗaɓal woni diwteede banndiiko debbo kam woni wakkati fottannde makko he reenndo tagaaɓe.

Nder taalol 2aɓ wakkati arano mo baawɗe e weltaare jokki wakkati baasal e majjere. Banndiyo gorko on fuɗɗiran ekkitaade nguurndam nder himɓe nden ko o laasibee nder reenndo. Wakkati ngayngu e yawaare no hano ko tilsi faa nde ɗum wittii fuu niɗɗo heɓa laasibee nder reenndo. Wakkati on timmataanaa nde o holli jawdi makko e nde o  anndintini ho’ore makko. Haaynde e beege, ji’eteekoy to himɓe e to laamiiɗo no anndital e teddeende reenndo e duu toowineede nder himɓe. Hano nii reenndo ngon ley wakiilagal laamiiɗo on e himɓe wuro no annditani mo ko o diikaaɗo. Wakkati muuɗum sewre nden laatii risku to himɓe ammaa ley geɗal aranal nde wuurinoore tan. Kalahaldi ndin hollii to jeyaaɗe muuɗum kaaɗi nder jawdi ndin wakkati o holluno banndiiko debbo no woodi baka nder jawdi ndin.

Wakkati nguurndam nder wuro no yi’aa  hano nii enndude wuurude  nder si’ire. Ammaa iɗum miccintina nder hitaande wakkati mo fulɓe durooɓe koɗata nokkuure wo’otere ngam gaɗol batuuji. Wakkati non daɓɓo, ammaa mo haajuuji keewuɗi nden deewle e laɓɓuruuji ngaɗetee. Woɗaaɓe mbi’ataanaa mo naa worso no « Dupire » wi’iri (1962).

Nder timmoode taalol gorel luuke luuke, nguurndam ɗam jawdi hokkata e ngayngu mbonngu ngu fooɗata ɗum fuu no holla darja jawdi nder reenndo taali gaawooɓe. Banndiraaɓe rewɓe joomsuudu kalahaldi ndin, salinooɓe o deewla ɗum’en ngam laru makko naatan no kira banndiiɗum’en debbo. Bako laru suka gorko baaweteeɗo yi’eede hano kam waɗi ko o salaa walaa, no tawaa duu rafi golle makko. Ko  o heɓti jawdi makko ndin, o heɓtii mbaadi makko, jawdi e yi’inaare to himɓe fuu njawinooɓe mo. Jawdi ndin no hokka deekiiko neema keewuɗo, gaɗanka mo banndu yi’iniindu (ɓanndu fayndu e ngaasa njuutuka).

Tineeni (taalol 3aɓ) naa haaynde yooro e toɓo

Suka debbo Tineeni mo taalol 3aɓ  no woodi baawɗe gaɗol ƴiwoonde toɓa se o jalii. Doggudu makko ndu o waɗi ngam saaraaɓe makko ndukii mo no nanndi gaɗe e jiɗaaɗe suka bonnaaɗo. Wonude ɓiɗɗo debbo go’oto no wanngina alaama on, ɗum no waɗi mo ɓiɗɗo mo saraaɓe  koorsini. Nder taalol ngol baa go’otum wanngaay ko waɗi ko o dukanaa naa no duko ngon foti. Iɗum waawi laataade taaloowo on no deƴƴu dow muuɗum naa yeebaare non. Ammaa cuɓaaki pillaaki kii no walla pahmal lobbal nder gaɗal suka debbo on. Ngam nder finaa-tawaa fulɓe, duko saaraaɓe waɗataa faa ɓiɗɗo dilla. Saaraaɓe ngoodi dabare ɓaade nder suudu, kamɓe kollata  nde ɓiɓɓe maɓɓe.

Ley taalol nanndungol hano taalol Tineeni taweteengol nder taali Goggo Addi, suka on, ley jukkol banndiraaɓe makko, jali, ƴiwoonde toɓi, bonni gineeji saaraaɓe makko. Inna on  nder bontaare, yenni mo, yeddi baawɗe makko ɗen. Suka debbo on ngam hollude ko  waawi, doggi. Nder taali e  taltali hiirooji, kam’en kay, fuɗɗoode taalol ngol no seedi. Suka debbo on waɗii ko haanaa nder reenndo, o noddirii jokolle makko innde muuɗum. To Fulɓe, hollude yiɗde muuɗum he goriyo naa he jokolle no jaayre e rafi semteende, gaɗol majjum no holla rafi nehdi. Saaraaɓe nji’i o semtinii ɗum’en ndiiwi mo. Nder iriiji tati taalol ngol, doggudu suka debbo on no fahminii ngam nder taalol tataɓol kay o  riiwa jaati.

Tineeni dilli wuro, naati ladde. Suka debbo on heɓi to reenii nder waamnde. Nder goɗɗi iriiji taalol ngol, waamnde nden no loomtiraa lekki naa waande. Ɗe cuuɗorɗe taweeɗe sanne nder taali keewɗi to fulɓe. Iɗi laatii hano mbeelu inna, iɗi kokka kalahaldi ɓilliindi ndin sorirde e reenaare. Ko doggudu suka debbo on rimi, nder taalol limto ngon woni yooro. Joɓtitaaki suka on he reenndo riiwungo ɗum woni halkere ɓeyngu e ndimki fuu. Himɓe e kulle no tampan. Suka debbo on, na’i makko e duroowo maɓɓe nji’itata mo nder ladde to durdude. Ji’itol makko no wadda seho e jikke to saaraaɓe makko, warooɓe eela mo o hoota wuro. Ammaa o saloto hano nii o yiɗaanaa o yoɓtoo yennoore nde o waɗanano. No wooɗi  himɓe taykoo nder iri taalol ngol njaɓu-mi, ko na’i ɗin njaaltotoo tiiɗal nyi’iraaku Tineeni. O saloto jaɓande inniiko, ammaa o jaɓanan na’i makko kooruɗi. Ɗum no holla ko hakkunnde suka debbo pullo e na’i muuɗum no mawnii sanne. Nder goɗɗi iriiji taalol ngol, suka gonuɗo nder reedu inniiɗum kam jaaltotoo tiiɗal nyi’iraaku makko. No woodi iriiji taalol ngol to jokolle makko kam on jaaltotoo mo. No wooɗi kiinyol lugginɗinee nder ndaartol ko waɗata nagge ngen loomtiree ɓiɗɗo nder reedu inna naa jokolle.

Heentoore (taalol 14aɓ) naa haaynde danyal alyatuumi debbo

Suka debbo alyatuumiijo mo konndiyo muuɗum yanngata no fannu taweteeɗo nder fillaaji. Nder taalol 14aɓ  maayde inna Kadiija no ronkina mo yiɗde inna nden acca mo nder sagoo konndiyo. Kanko oo no ɗawa mo neema. Gonal  jawdi nder suudu fulɓe ɓee e ji’iɗe janaane, nguurndam ɗam suka oo wuuri jaɓinaaki. Ko yi’etee ɗoo, ɗuuɗal kosam to maɓɓe no yeddi nguurndam ɗam o wuuri : rafo to goodal, ɓolaaku ley baawɗe. Maanndorɗe ɗee no ngaɗa abbiyo e konndiyo no mboni. Konndiyo on lilan suka on to gorko bonɗo, kuleteeɗo. Gacce gaɗaaɗo on (kelol tummbude) no faamɗiri jukkol ngol o jukkaa kolloowol anniya cuuɗiiɗo laatiiɗo lila suka on faa maayowa.

Kadiija feeran ladde nden fuu (njaayri  mbonndi ) to kulle ladde ɗe o hawrata mbuuri. Ammaa nde o haali bone doomuɗo mo on, kulle ladde ɗen fuu accitan nyaamude mo. Gaɗe kantorɗe jahaangal ɗen no kollata timmorde yaha warta gaɗe ɗen. Go’o kay bonɗo on warataa suka on, dey o laatoto jaati deekiiko. Ɓamtaare nder reenndo nde deewgal hokkata no huunde yi’eteende sanne nder taali fulɓe. Deewgal waɗi ko alyatuumi mo konndiyo muuɗum torruno heɓi daɗi.  No timmoode nde taalol resantee.

Ko tokkata nder taalol 14aɓ ngol, saaraaɓe ɓen, kam’en duu, jawdi muuɗum’en soptoto koota nder tampiri. Soptagol jawdi maɓɓe e dudol hano jukkol saaraaɓe bomɓe duu no fannu gartoowo sanne nder taali fulɓe. Tampiri saaraaɓe ɓen hantataa say nde ɓe nji’iti suka mo ɓe njannganno on, ɗum woni yoptagol gacce gaɗaaɗo. Kadiija jaɓɓoto saaraaɓe muuɗum, hokka ɓe suudu e neema, holliri nii yaafa muuɗum. Nder taalol « heentoore » haro jawdi ndin toonye on ƴiwrata, ngam suka debbo on ɗawama kosam, ndellee haɗaama yarniiru. No haani fahmee duu jawdi ndin yoɓtiraa. Jawdi saaraaɓe ɓen soptoto nden jaɓude jaɓɓungo ɓiɗɗo debbo on tilsa he maɓɓe.

Sammbo (taalol 16aɓ )  naa haaynde nagge ƴiwdiiye

Taalol 16aɓ inndiraangol « Sammbo » no filloo duu nguurndam alyatuumi. Non yaa, deewgal e dillol banndiiko debbo Salmata, ngaɗi nguurndam Sammbo huyfi. Suka on, konndiiɗum, debbo mo abbiiko deewli caggal maayde inniiko, riiwi mo itti nder ɓaade abba, ndellee o wonti o walaa deenoowo. Ammaa, o dillataa o ƴamtaay ndonngu makko. Lunnde sewre lobbere, konndey makko hokkayna mo  naa nagge wo’ote gunyaange gaɗa maayde abbiiko, halitii kulle keddiiɗe. Ceenndiigu ngu fotaay nguu, ɓeydungu ɓillaare  ngonal alyatuumiyel ngel on lurri finaa-tawaaji fulɓe jokkuɗi sanne ɗati alsilaamaaku.

Nii non, to Gaawooɓe, ndonngu sari’a alsilaamaaku jokki. Sukaaɓe, debbo naa gorko fuu no ndona saaraaɓe, ammaa debbo heɓataanaa feccere baka gorko. Nder ko woowa kay, na’i ɗi ɓiɗɗo debbo roni keddoto to banndiiɗum gorko, say se jawdi goriyo ndin heƴataa kumtol haaju suudu ndun. Debbo mo goriiɗum soptorii ɗum heɓan ɓireteeɗi gooɗom, adadu majji no e juunngo ɓiɓɓe maayɗo on. Ammaa futteeji makko no ngartana mo. Nder taalol « Sammbo »  ngol ɗoo he suka gorko on hokkude konndiyo on ko haanndi, kanko konndiyo on suɓotoo hokka suka gorko on ko o yiɗi (nagge gunyaange). Ammaa, nagge ngen waɗanan mo sewre lobbere nder mballaga nyaalal ngal banndiiko debbo halfini mo he muuɗum.

Bonnde konndiiko nden, haanunoonde nakkisa o, waɗii kalahaldi ndin laatake gorko kuuɓuɗo, darjanteejo. Ko o dilli ɓaade abbiiko, to o reenaakino ngam dillol banndiiko debbo deenunooɗo mo, mo konndiyo muuɗum riiwi ɗum yahde adunaaru sattundu, nder jikke o halka, ladde jaɓɓii Sammbo. Ndee ɗon no laatanii mo adunaaru lobburu heewundu ndiyam e durannde to na’i ɓeydotoo sanne. Nagge Sammbo ngen no miccintina nagge ƴiwdiiye fulɓe, wurtiinge nder ndiyam, ndiyam gaɗaaɗam hano nokkuure to haayndeeji ɗuuɗuɗi ƴiwata.

Sammbo leeɓuɗo wartidi he sewre muuɗum. Nguurndam Sammbo no nanndi hano ɗam sukaaɓe jokolɓe durooɓe na’i, ɓe « Christiane Seydou » haalata haala muuɗum’en, eggunooɓe ngartidi cefe mawɗe e ɓe gartol muuɗum’en no fijanee nder reenndo ngon fuu. Maayde konndiyo kam, no nanndi hano diitagol saaraaɓe gaɗa ɓiyiɗum’en laatake, naa hano wittagol jamanu kiɗɗuɗo e naatal jamanu keso. Ɓaade abba nde ɓiɗɗo gorko haani ronude to fulɓe, no laatii nokkuure to heɓal haani tabbitidde.

Geno (taalol 17aɓ ) naa filla cuusal pullo

Fuɗɗoode taalol ngol « Geno » no holli kalahaldi ndin nder keɓal mawngal. Nder ko yaawi balaa’u wari saami dow leydi ndin, hanta keɓe ɗen. Rafi jooɗtoo ngam ngontire wakkatiiji kalki laabi buurduɗi ɗin. Ndellee jawdi ndin  e himɓe ɓen ngonan nder saɗorma. Ammaa jikke lobbe mbanngan nder niɓɓere ndee. Nder bi’iɗe himɓe, no wooduno duranɗe ɗe naatataako ngam ginnol bonngol jeyi ɗe. Baa ko ginnol  ngol no hulƴinii, Geno haɗitittaako naatowa nder leyɗe maggol baa se waasan yonki muuɗum. Mbarjaari ndin no fota he cuusal makko e gaɗal makko kisinngal ngam wuro ngon fuu naforto. Haaynaa cuusal kalahaldi ndin, ginnol ngol warti he mbaadi muuɗum tagaaɗo (debbo) ngam deewla cuuso.

Ko  niɗɗo waawata fahmude he taalol ngool woni, cuusal no laawol kokkoowol deewgal nder reenndo fulɓe. Na’i ɗin no mballa cuuso on tabbintina baawɗe muuɗum nyaaminol e deenol debbo mo deewloyta. Ɗii ngoni jikkuuji lobbi ɗi goriyo. Nder finaa-tawaa Gaawooɓe, suka gorko fuu heɓataa deewlude se wonaa eggu nde wo’otere. Wakkati yeeweende ndee, nder kulle, nder ngontiral wakkati cattungal, ɗum no ne’a suka duroowo nder nguurndam ngoongajam pullo egga hoɗaajo. Eggannde makko yaha nder jananɗe kaɗaaɗe, Geno hollii ko no duroowo lobbo ndellee o goriyo lobbo.

Niɗɗo taalol ngol, Geno no miccintina kalahalɗi ɗi taali suka ɓennderoojo parritoowo, mo jikku farritere wattata nder bone. Ammaa dey ko seenndi mo e suka ɓenndereejo mo gaɗe muuɗum  ndegooɗom no puuyɗe kalkanɗe e ɗe ngalaa fuu nafakka, Geno waɗan ngam walaa fuu no waɗa gooɗom. Yo o nyiɓoowo, o jaɓtinoowo. O darnanii himɓe e kulle laawol nguurndam.

Nder  Njeddo dewal (Amadou Hampâté Bâ, 1994), Geno woni laamɗo toowuɗo tagoowo, mo ngam jukkoo fulɓe ngam junubaaji muuɗum’en, tagi Njeddo dewal, inna balaa’u mo  suka jaɓtinoowo « Bâgoumâwel », tan jaaltotoo ɗum. Geno mo taalol 17aɓ, ceeduɗo he tokora muuɗum (laamɗo toowuɗo  mo haydeeji finaa-tawaa pullo), no jaɓtinoowo. O jaaltake balaa’u on laatiiɗo ɗoo yooro ngon. Cuusal makko ngaal waɗi o wayli baawɗe bonɗe ginnol ngol baawɗe nafooje. Ndellee nder taali ɗiɗi ɗiin, tawaama himɓe ɗiɗo ɓe jikkuuji luttondirɗi ammaa nder kuuɓol taali ɗin jam jaaltotoo gacce.

Ko seedi nder taali ɗiya fuu suka debbo walaa fuu ko waɗata nder sewre, ammaa imo golla nder « Geno ». Ko ɓuri heewde nder taali fulɓe, jokolle woni niɗɗo go’oto gonnduɗo he jawdi. Ammaa nder taalol 17aɓ, debbo no watta juunngo muuɗum nder golle kam he gorko. Gorko on woodi jawdi ndin, debbo on jeyi durduɗe ɗen, ndellee tabbital nguurndam e ɓeyngu. Se durduɗe ngalaa, jawdi walaa. Debbo on wattiti durduɗe muuɗum dow goriyo. Kanko suɓii goriiko. Ko waɗataake to fulɓe ngam kam’en kay saaraaɓe cuɓantoo ɓiɓɓe muuɗum’en. Ndegooɗom kay, ko naati no waɗee  joonin ɓiɗɗo gorko suɓotoo deekiiɗum ; ko wonaa non no saɗi. Taalol 17aɓ no yahda he gaɗol ko haanaka wadeede nde hokkuno debbo on laawol suɓaade goriiɗum ngam mardi muuɗum (durduɗe ɗen). Ndellee tawreede jawdi ɗuuɗundi ko foti sewre no yowta yoga dooleeji reenndo dow niɗɗo.