23 Fulfulde e mbinndol mayre

No ɗemle Afirik ndesiraa, fulfulde, no ɗemngal ngal gorgal atlantiki (Sow Z. A., 1999). Nder weeyo to ɓe ngoni, fulɓe no ngonndi he lenyi gooɗom : wolfooɓe, soninkooɓe, bambarankooɓe, safamɓe, moosinkooɓe, soŋayiɓe-germaaɓe, hawsankooɓe, berbereeɓe, ekn. Nguƴaa (Jillude) fulfulde he ɗemle lenyi ɗiya no laaɓi, ɗum waɗi ko fulfulde no seenndii sanne. Inde tawraa haalaaji keewɗi. Pelle fulfulde mawɗe ngoni ɗee:

  • Fulfulde Fuuta Tooro naa pulaar (Senegal e Moritani),
  • Fulfulde Maasina, (Mali),
  • Fulfulde Burkina Faaso e gorgal Niijer,
  • Fulfulde lettugal (lettugal Niijer yahde leydi Sentarafirik, ƴiwura Naajeeriya, Kamaru e Cad),
  • Fulfulde fuuta Jaalo (Ginee Konakiri)

No haani fahmee ko ɗuuɗal fulfuldeeji haɗata pahmondirol. Nder jaaɓe gollal maggal, fulfulde, alkule larabuure winndira tafon, bi’eteeɗe ajami. Binndi ɗii no tawaa illa karnu sappo e joweetati, ɗi mballii wallifagol binndanɗe ɗuuɗuɗe dow diina e ko wonaa diina. Joonin abajada mo romen no wonndi e mo ajami, fay se mo romen on ɓuri gollireede.

Alkule fulfulde ɗe romen

Duuɓi nii, fulfulde no winndiree alkule romen. Lugginɗinooɓe annde rewɓe e worɓe, ɓe tuubaakuuri e ɓe Afirik, ngaɗii golle ɗuuɗuɗe dow fulfulde. Abajada fulfulde gollirteeɗo Niijer e leyɗe Afirik keewɗe woni darnaaɗo nder hawriinde « Unesco » waɗaande Bamako mars 1966. Abajada oon nawtorii-mi nder gollal ngaal. Annden duu ko illa fuɗɗorde duuɓi 1970, fulfulde no laatii ɗemngal jannginirteengal nder janngirɗe leyɗe ɗee : Niijer, Mali, Senegal, Burkina Faaso, Naajeeriya. Nder duuɓi cakitiiɗii ɗii golle mawnɗe ngaɗaama Kamaru duu.

Abajada romen mo fulfulde no tawraa alkule 37 dewondirɗe hano nii :

’, a, aa, b, ɓ, mb, c, d, ɗ, nd, e, ee, f, g, ng, h, i, ii, j, nj, k, l, m, n, ny, ŋ, o ,oo, p, r, s, t, u, uu, w, y, ƴ.

Alkule fulfulde laaɓuɗe

Fulfulde no woodi alkule laaɓuɗe (10)

  • laaɓuɗe ɗe pooɗataa : a, i, u, o, e;
  • laaɓuɗe pooɗooje : aa, ii, uu, oo, ee

Pooɗol laaɓuɗe na woodi maanaa sanne nder fulfulde, ingol seedina laaɓuɗe ɗe pooɗataa e pooɗooje. Kam waɗi ko /a/ no seedi he /aa/ hano no /a/ seediri e /i/.

Alkule laaɓuɗe pooɗooje ɗen nder aarol, ammaa ɗe pooɗataa ɗen ɓuri faaɗineede. Alkule laaɓuɗe a, e, i, o no njanngiree hano no faransiire ((canard (koral), été (ndunngu), nid (suudu foondu), os (ƴi’ire)), ammaa « u » (mur (kokuwol)) mo faransiire, no seedi he /u/ mo fulfulde no janngiree hano « ou » : luggere he fulfulde no fota he « louggere » nder faransiire.

  • Nata / naata
  • laɓa / laaɓa
  • hito / hiitoo
  • una / uuna
  • funa / fuuna
  • Soda / Sooda
  • Sela / Seela

Dewondirol laaɓuɗe abajada fulfulde nii woniri : a, aa; e, ee; i, ii; o, oo; u, uu.

Akule fulfulde muume

Fulfulde no woodi alkule muume 27 : ’, b, ɓ, mb, c, d, ɗ, nd, f, g, ng, h, j, nj, k, l, m, n, ny, ŋ, p, r, s, t, w, y, ƴ.

Muume ɗee : b, d, f, k, l, m, n, p, t, w no ɗe janngirtee nder faransiire non ɗe janngirtee nder fulfulde.

Muume gooɗom he fulfulde tan tawaa. Iɗe mbaawi resireede nii :

  • ɗeɗɗe 04 : ‘, ɓ, ɗ, ƴ;
  • nyonnde 02 : ny, ŋ;
  • nyonndinaaɗe 04 : mb, nd, nj, ng.

Alkule gooɗom anndaaɗe nder faransiire dey ɗe njanngirtaake non nder fulfulde. Yeru nii :

  • c no janngee /tc/ he fulfulde hano tchatcher nder faransiire, abadaa janngirtaake « k » hano « canard » (koral) naa «» hano « cela » (ɗum) nder faransiire : ceede (argent);
  • g no janngee /ga/ he fulfulde hano mangue (mannguure), pirogue (laana ndiyam) nder faransiire, abadaa janngirtaake hano page (hello) : nagge (vache); nagge.
  • h no ɓanngan wakkati fuu nder fulfulde, abadaa diƴƴataa hano nder faransiire : haala;
  • j no janngee « dz » hano enngeleere nder judge: jala.
  • r no tawraa wakkati fuu poɓanɗe ɗuuɗuɗe, abadaa waɗirtaake foɓannde wo’otere nder faransiire : raande.
  • s no sawto leeyɗinteengo to tawaa fuu nder helmere, abadaa laatataako sawto senƴoowo hakkunde alkule laaɓuɗe ɗiɗi, hano rose (piindi) nder faransiire : fusa= foussa.
  • y no alkulal muumal nder fulfulde, abadaa laatataako alkulal laaɓungal : yara.

Alkule muume gooɗom no tekka nder fulfulde. Tekkol muume to waɗi no wadda ko heewi fuu baylol maanndaa. Tekkol muumal woni cowol alkulal muumal ngal. Hano :

  • ɓ -/ – ɓɓ –
  • jaɓii (accepta) / jaɓɓii (accueilla)

Muume ɗen fuu no mbaawa tekka ko wonaa h, s e w. Nyonndinaaɗe ɗen no tekkira haro nyonndal ngal :

Alluwa 1. Tekkol nyonndinaaɗe
Nyonndinaaɗe Tekkol Hanooji
Mb -mmb- tummbude
Nd -nnd- sennda
Nj -nnj- lannjoo
Ny -nny- tannyora
Ng -nng- tonngere 

Gaawoore (A. S. Sow, 1994) woni haala fulɓe Gaawooɓe. Kayre ɓuri laataade gorgaare nder haalaaji fulɓe Niijer. Inde woodi kulle ɗemɗiyankaaku haalaaji nder senngo Niijer ngoon.

Nder jeyral fulfulde mawngal, inde jeyaa he fedde fulɓe hakkundeere. Kam woni fulfuldeeji tawaaɗi hakkunde Maasina (Mali) faa wara Dallol (Niijer).

Yoga kulle ɗe gaawoore anndiraa

Gaawoore no woodi ko anndiraa ko hawtidi he haalaaji ɗi fedde muuɗum, hano maasinankoore, yaagaare, bitinkoore, ekn. Kulle ɗen no keɓee haro sawtudi e mbaadi lelngo ngon (A. S. Sow, 1994).

Sawtudi ndin

Eɗen mbaawa limti seeɗa.

  • Daɓɓinɗinol : to yoga fulɓe mbi’ata « muuɗum » fulfuldeeji hakkundeere mbi’ataanaa « muum ».
  • Dunƴondirol alkule.

Haalaaji hakkundeere mbi’a funnaage nokkuure fuɗnaange, gatti nokkuure ngaɗti;

  • Kalkol ɗeɗɗal yeeso i.

Huunde non ko ɓadini nde he haalaaji maasina.

Nay nokkuure na’i.

Bey nokkuure be’i.

Mbaadi lelngo

En kokkan hanooji :

  • Fedde innde jokkinaande loomtoore innde ɗum, muum nde niɗɗo tataɓo nder go’ojum :

Banndum nokkuure banndii ɗum

Jawdim nokkuure jawdi muum

  • Cowal fentinoore, gollal fentinoowal ɓeydanee naa (pentinol); ndellee yo ɗum pentinooje ɗiɗi gartooje tabbintinol.

O wi’ataake/naa Faatumata.

  • Nder gaawoore, « mo » loomtoore innde no warta o : o wi’i o nokkuure o wi’i mo.

Ko ndaari helmere gollal, Gaawoore no seedi he fulfuldeeji gorgal (fedde pulaar) nder nawtoragol.

  • walaa nokkuure alaa.
  • to mbaaka timmuka pentinaaka -aay nokkuure –aani.
  • to mbaaka ka timmaay, timmoode –an nokkuure –at.

Gaawoore fulfulde gorgal no seedi he fulfuldeeji lettugal haro nawtoragol :

  • loomtoore hebbitoore makko nokkuure maako;
  • timmoode ɓooyirka na nokkuure ɗon.

Nder kelmeendi gaawoore eɗen mbaawi limtude hanooji ɗii.

  • Hoynii; hoynaade : ƴiwa maayo naa weendu rewa njoorndi.
  • Koorso : ceeɗu
  • Sunni; sunnude : ɓerna, looɓa.
  • Wilsoyi; wilsoyde : fiilowo, yiiltowo.
  • Legleg; hiirirde : nokkuure to sukaaɓe worɓe e rewɓe kawrata kiira.
  • Ndelle; ndennee, nden kay.
  • Firtoo. ɓanndu muuɗum yoofoo.

Gaawooɓe no mbuƴii kelme soŋayiiɓe, lenyol ngol ɓe koɗidi leydi Ayeru. Gaawoore no woodi kelme haaɗoore, ɗemngal haaɓe. Nanii hanooji gooɗom :

  • jina; ginan; tafon; taw.
  • koyne; kaden; gadin.
  • kondey; inna-fummataa; innaajo.
  • hinoo; kaden, laawal ngal.
  • taray; yaasin.
  • zaati; duu.
  • mursa; mursa; halka; bonnoo; yakkoo.

Hano fulfuldeeji, eɗen nji’a duu gaawoore no hooƴi yoga kelme muuɗum he aaraboore. Ɓuri heewde no konngi kuraana. Iɗi nawtoree ngam haytaaki e kunaaki. Iɗi pirtaa ley hello nder taali limto ngon.